|
PAJAMÄKI PUKEUTUU PERINTEESEEN
(Pyhäjärven
Sanomat 13.11.2002)
"Oli yhdestoista hetki pelastaa 141 vuotta vanha tuulimylly
jälkipolville", tiivistää tuulimyllytyöryhmän puheenjohtaja Matti
Huttunen Lamminahon kyläyhdistyksen suururakkaa.
Lamminahoset julkaisivat kaksi vuotta sitten oman kyläkirjan
Lampaholaiset. Sen myynnistä tuli hieman voittoa, jonka kirjatoimikunta
toivoi käytettävän perinteen vaalimiseen.
Kyläyhdistys päätti viime keväänä käyttää rahaa tuulimyllyn siirtoon
Taipaleensuusta Hiisituvan alueelle Pajamäelle. Työ annettiin asetetun
tuulimyllytyöryhmän tehtäväksi.
"Siirto- ja entisöintikustannus on ennakkoarvion mukaan 6 700 euroa,
jossa on talkootyön osuus mukana. Kaupunki on avustanut lamminahosten
perinnetekoa 1 000 eurolla", kertoi Huttunen.
Vuonna 1861 Sikalaan, nykyisen Hiisituvan välittömään läheisyyteen
Myllymäelle silloisen isännän Paavo Ollinpoika Kuonanojan rakennuttama
tuulimylly palaa Huttusen mukaan juurilleen. Vuonna 1930 Sikalan mylly
tuli tarpeettomaksi, kun Lamminaholle saatiin oma, höyryvoimalla jauhava
kone. Vanha mylly jatkoi työtään Hiidenniemen Syrjälässä, kun isäntä
Saku Kinnunen osti kapineen.
Kymmenkunta vuotta mylly jauhoi Syrjälässä, kunnes vuonna 1939 se
siirtyi Taipaleensuuhun Eemil Metsälälle. Viimeksi mylly sai kiviensä
väliin jyviä vuonna 1946. Viimeiset 50 vuotta se on ihmetellyt ja
odottanut tulevaa kohtaloaan Pyhäjärvi-Seuran lahjoitusesineenä Mikko ja
Liisa Metsälän mailla. Alkukesästä seura lahjoitti jalkamyllytyyppisen
tuulimyllyn Lamminahon kyläyhdistykselle.
"Tuulimylly pääsee nyt mäelle, oikeanlaiselle paikalle. Vanha,
alkuperäinen napatukki oli lahonnut varsinkin alapäästään
käyttökelvottomaksi. Uuden, entistä järeämmän saimme Kalevi Lehtomäeltä
viime heinäkuisesta Unto-myrskyn tuulenkaatokuusesta."
"Napatukin maan alle jäävä osa on käsitelty hiiltämällä ja tervaamalla
vanhan perinteen mukaan", selvittää Huttunen.
Pajamäelle nouseva tuulimylly tarvitsi toimenpideluvan. Sen hankinnassa
kyläyhdistystä avusti Pyhäjärvi-Seuran nykyinen puheenjohtaja,
rakennusinsinööri Jorma Mäkeläinen. Huttunen uumoilee, ettei mylly jää
ainoaksi perinnerakennukseksi, vaan jatkoa seuraa. Ajatuksissa on tuoda
mäelle muun muassa vanha puimakone.
Tuulimyllyn siivet olivat lahonneet ja pudonneet. Lähellä maata ja katon
rajaa olevista vanhoista hirsistä osa oli niin lahoja, ettei niitä
voinut enää käyttää.
"Panimme Paikalliseen ilmoituksen hirsien ostosta. Välittömästi
Rannankylän Niskalasta soitettiin ja kerrottiin, että heiltä olisi
korvauksetta saatavissa vanhan puretun aitan hirsiä, kiittelee Huttunen.
Tuulimyllyyn on tehtävä lisäksi siipiakseli ja siivet. Myös
hammasrattaaseen pitää tehdä uusia hampaita koivusta.
Taitavina rakentajina pajamäellä ahertavat Alpo Kumpumäki ja Mauri
Niskanen. Hiisituvan juurella asuva työryhmän jäsen Ville Plattonen on
aina tarvittaessa mukana talkoolaisena.
Matti Huttunen kiitteleekin kyläläisten intoa tuulimyllyn rakentamiseen.
"Innokkaita tekijöitä on ollut tarvittaessa paikalla, traktoreita ja
kaivureita on ollut helppo saada apuun. Ihmiset ovat sitoutuneet
täysillä oma alueensa perinteen vaalimiseen. Myös muilta kyliltä on
saatu tukea."
Rakennelmaa alettiin pystyttää lokakuun alussa. Tarkoitus on koota se
vesikattoon syksyn aikana. Sisustusta myöten myllyn pitäisi olla
valmiina tulevana kesänä.
Mylly sisustetaan alkuperäiseen asuunsa kahta järeää jauhinkiveä myöten.
Toimintakuntoista myllystä ei sen vanhojen rakenteiden vuoksi kuitenkaan
voida tehdä.
Ulla Leppänen
»
Katso
kuvagalleriasta tuulimyllyn siirto- ja rakennusvaiheita
|